Tänään on keskiviikko 18. päivä huhtikuuta 2007, kun aloitan tämän oman blogini kirjoittamisen.
Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta tai oikeastaan itään päin lentelee kovan tuulen vauhdittamana kauniita pumpulipilviä. Täältä ylhäältä katsottuna näkee hyvin kauas ja tuntuu jotenkin hyvältä sydämessä asti, kun voi katsoa kauas. Puut eivät vielä ole hiirenkorvilla, koska nyt on vasta huhtikuu ja välillä oli lämmintä ja nyt on taas viileää. Mutta jotenkin ajatukseni ovat tälläkin hetkellä kaukana lämpimässä ja kauniissa Brasiliassa, jossa saimme viisi vuotta sitten viettää ikimuistoisen loman pitkäaikaisten ystäviemme luona. Yhä ajatukseni palaavat kerta toisensa jälkeen siihen hetkeen, kun olimme siellä ja niiden ihanien ihmisten keskuuteen, joiden kanssa saimme viettää monet ihanat hetket musiikin ja yhdessäolon merkeissä. Hartain toiveeni olisikin päästä vielä kerran sinne unelmieni maahan ja niiden ihanien ihmisten pariin ja että voisin viettää siellä pidemmän aikaa ja tutustua maahan enemmän. Mutta on ihanaa unelmoida asioista, joita ei tiedä toteutuuko vaiko ei. Mutta tänään aion vielä mennä juoksumatolle, joka oli erittäin hyvä ostomme, kun siinä voi treenata omaa kuntoaan tosi hyvin ja milloin itselle sopii.
Minä olen ollut eläkkeellä jo kauan ja päivisin teen paljon käsitöitä ja uusin haaveeni oli neulekone, jonka ostimme talvella ja jolla saa tehtyä kaikenlaista kivaa ja nopeasti. Mutta toki kudon myös sukkia ja vauvan vaatteita, jota varten hankimme Amerikasta asti oikean vauvan näköisen nuken nimeltä Amanda ja jolle olen tehnyt paljon vaatteita.Vauvan vaatteita on niin kiva tehdä, kun ne valmistuvat niin nopeasti. Olen toki itsellenikin tehnyt paljon puseroita ja villatakkeja ym. ja lankoja on vieläkin monta laatikollista.
Eihän tässä sitten oikein muuta tältä päivältä, joten jatketaan taas huomenna.
Tällaista siis kolme vuotta sitten, kun tämän ensimmäisen blogini aloitin. Paljon on elämä muuttunut näiden vuosien aikana.
Mutta mitä blogini on minulle antanut?
Blogini on antanut minulle paljon ystäviä. Siitä kiitos teille kaikille, jotka olette antaneet ihania kommentteja minulle!
Lähetän tässä blogini välityksellä myös terveiseni Ranskassa asuville ystävillemme ja kiitos ystävyydestänne!
Mutta nyt sitten tähän ruokaremonttiin, joka sujuu erinomaisesti ja katsotaanpas sitten viikon kuluttua remontista, onko painoa lähtenyt yhtään pois, mutta luulenpa, että olisi.
Tänään on siis sunnuntai ja 18. päivä huhtikuuta. Lunta ei näy enää missään ja asteitakin on vain +5. Parveke on pestynä ja odottelee vain uutta mattoa sinne. Tuolikin on jo siellä valmiina. No, ei sinne kovin kolealla säällä mieli tee mennä kutomaan, mutta kyllä se lämminkin vielä tulee. Nyt on niin ihanaa aikaa odotella kesää, kun rakas tyttäreni on tässä meidän kanssamme.
Mutta eipä tässä muuta näin aamutuimaan, joten toivotan teille kaikille oikein leppoisaa sunnuntaipäivän viettoa ja pitäkää itsestänne ja toisistanne huolta!