Mutta mitä teemme sen jälkeen kun heitä ei enää ole?
No, meillä on tulevaisuuden suunnitelma jo valmiina. Me muutamme Suomesta Brasiliaan ja siksi olemme latautuneet jo ajatukseen, että karvakuonoja ei ole ja meidän uusi kotimaamme tulee olemaan Brasilia. Olemme antaneet pois jo paljon kaikenlaista mm. kukkia, kirjoja, huonekaluja ym. tavaraa, joita emme aio ottaa mukaamme aavan meren tuolle puolen. Meitä ei jää tänne kaipaamaan ketään, sillä lapset ovat jo aikuisia ja he pääsevät luoksemme, milloin itse ehtivät.
Olemme jo katselleet talojakin sieltä ja kyllä siellä on paljon kauniita taloja uima-altaineen ja hedelmätarhoineen. Meillä on erittäin hyvä ystävä, jo 45 vuoden takaa, joka auttaa meitä talon katsomisessa ja muutoinkin neuvoo meitä alkuun pääsemisessä. Meillä on yhteiset harrastukset, nimittäin musiikki, joka on meidän sydäntä lähellä. Siellä me saamme soitella kaikki yhdessä ja sitten nauhoitamme ja teemme elokuvaksi ja lähetämme tänne Suomeen ystävillemme.
Mutta nyt elämme vielä täällä kylmässä Pohjolassa ainakin ensi kesään asti, jolloin meillä on mahdollisuus saada pysyvä oleskelulupa uuteen lämpimään kotimaahamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti