22.2.2018

22.2.2018
Danny

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Blogini 3 vuotta sitten....ja kaksi vuotta sitten...ja nyt

 19.4.2007

Torstai on toivoa täynnä, kuten sanotaan. Tänään aamu aukesi pilvipoutaisena ja kova tuuli tekee ilman vielä viileämmäksi. Mittarimme näyttää asteita +8, joten ei vielä ole lämmintä, mutta kyllä se siitä lämpenee.
Minä olen onnellisesti avioliitossa ja meillä on yhteisiä harrastuksia mm. soittaminen, tietokoneet ja koiramme. Me soittelemme paljon yhdessä, minä näpyttelen hanureitani ja mieheni soittaa viulua. Me soitamme valsseja, jotka sitten nauhoitamme ja teemme tietokoneellamme elokuvan ja sitten dvd:lle, jonka jälkeen me annamme niitä ystävillemme ja omaisillemme. Meillä on aina soittaessamme hauskaa yhdessä, sillä aina tapahtuu jotain odottamatonta.
Yritän vielä saada näitä kuvia oikeisiin paikkoihin, mihin minä haluan niiden tulevan.
Siispä, tämä tällä kertaa.

19.4.2008
Tänään on taas lauantai ja ilma on kirkas ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja lämpöä on jo +7 astetta. Muuttolintuja on jo palaillut tänne Pohjolaan viettämään kesäänsä ja rakentamaan pesäänsä. Lintujen laulua alkaa olla jo monenlaista. Mutta mikään ei vedä vertoja sille, mitä on Brasiliassa. Siellä on satoja eri lintulajeja ja laulukin on niin kaunista.

Nyt on täällä alkanut jo siitepölyaika ja sen ainakin minä tunnen sekä nenässäni että silmissäni kuin myös hengityksessäni, joten astmalääke on nyt ahkerassa käytössä eikä mieleni tee mennä ulos. Mutta täytyy vaan nyt tällä kertaa kestää nämäkin ajat, sillä vielä koittaa aika, jolloin minun ei tarvitse kärsiä siitepölyistä ja siitä minä nautin.

Nyt laitan tähän toisen blogini linkin, sillä pidän sen aina ajan tasalla ja tänne kirjoitan vain joskus.


19.4.2010

Tänään on maanantai ja 19. päivä huhtikuuta. Aurinko paistaa jälleen pilvettömältä taivaalta ja asteita on +3. Eipä ole vielä kesäinen suvituuli tänne saapunut, mutta pian sekin aika koittaa.
Minulla on ollut nyt hieman huono olo eli pulssini on hakannut 99, joten aika vaikea olotila. Mutta minä lepäilen ja pian lähdemme saunaan uimahallille. En tosin uskalla vesijuoksuun mennä, kun nytkin pulssini lyö liian kovaa.
Eilen sain molemmat sukat kärkikavennukseen asti ja tänään kaventelen niitä, mikäli jaksan.
Ruokaremontti jatkuu, joten saas nähdä, miten monta kiloa nyt hupenee pois, kun hiilarit on niin vähissä.
Huomenna on taas niska-hartia hieronta, joten eiköhän tämä tiukkuus ala jo pehmetä. Ja kunhan saamme ostettua vielä kuntopyöränkin, niin kyllä se elämä jälleen hymyileekin.
Jospa tänään saisimme jo nauhoitettua, niin voisimme sen jo lähettää Brasiliaan. Voi, voi, miten sinne kaipaankaan kovin. No, pian sekin aika koittaa, että lennämme sinne ja ystävämme ovat siellä jälleen vastassa ja vievät meidät sitten omaan taloomme, toiseen kotiimme.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa maanantaita ja pitäkää itsestänne hyvää huolta!

8 kommenttia:

Hilkka kirjoitti...

On jännittävää nähdä, kuinka uusi ruokaremonttinne alkaa vaikuttaa.
Minulla ei jostakin syystä ole Brasiliaan ollenkaan ikävä. Johtuisikohan siitä, että asuttiin aina niin kauan kerrallaan ja lapsia ja lapsenlapsia oli ikävä. Olimme monta yli puolivuotiskautta ja koti täällä tyhjillään.
Luonto oli kuitenkin huikea.
Mukavaa alkanutta viikkoa.

Helena kirjoitti...

Kiitos kommentistasi, Hilkka! Pian on viikko ollut remonttia, joten saas ny nähä! Meillä on hirmu ikävä ystäviämme ja sinne me pian suuntaamme matkamme heidän luokseen! Leppoisaa maanantai päivän jatkoa!

vesimiesneuloo kirjoitti...

Minulla meni yli kuukausi siihen, että paino oli tippunut yhtään.
Nyt putoaa viikossa noin puoli kiloa.Olen siihen ihan tyytyväinen.
Mukavaa alkavaa viikkoa!!))
Hyvää yötä.)

Helena kirjoitti...

Kiitos kommentistasi vesimiesneuloo!Olipa kiva kuulla, että paino ei heti putoakaan. Myöskään verensokerini ei ole heti tasaantunut, vaan on aika koholla aamuisinkin. Mutta toivossa on hyvä elää! Aurinkoista päivän jatkoa sinulle ja kaikille rakkaillesi!

Anuradha kirjoitti...

Wau, onko teillä talo Brasiliassa? Upean kuuloista! :o) Mistä johtuu, että sykkeesi nousee niin ylös?

Helena kirjoitti...

Kiitos kommentistasi Anuradha! Enpä tiedä miksi sykkeeni nousee levossakin niin korkealle. Onhan minulla lääke siihenkin, mutta voipi johtua tästä ruokavalion muutoksestakin. Meillä on ystäväperhe Brasiliassa ollut jo 50 vuotta, siis brasilialainen, joten sinne menemme nauttimaan heidän kanssaan musiikista ja uimisesta ym.Oikein mukavaa päivän jatkoa sinulle!Vielä minusta sä kuulet...

Anonyymi kirjoitti...

Toivottavasti pulssisi alkaa tasaantumaan pian ja huono olo helpottaisi. Itsekin täällä lenkkeilyä lisännyt ja vähän katson mitä suuhuni laitan, varsinaista remonttia en ole tehnyt, mutta keventänyt ja jotain pois jättänyt. Olo on kieltämättä pirteämpi ja virtaa riittää :) Vaakaa en edes omista enkä aio ostaa, menen eteenpäin sillä mikä tuntuu hyvälle ja hymy on leveä jos huomaa että housun vyötärönauha ei enää kiristäkään ;) On tämä kevät vaan ihanaa aikaa, vaikka sydämeltäni ja mieleltäni olen syksy ihminen aivan 100%, silloin on eniten virtaa ja halua uudistuksiin. Haluan vielä lopuksi kertoa sinulle Helena, siskoni kuulumisia. Toipuminen alkoi hyvin, käsi tottelee jo tarttumis otetta ja jalka ei enää laahaa, tuli tosin hieman takapakkia joku aika sitten mutta sisulla ja läheisten tuella siellä eteenpäin mennään. Toivon vointisi kohentuvan, pitäkää toisistanne hyvä huoli, nauttikaa elämästä ja musiikistanne. Aurinkoa päiväänne! Halauksin, Hilima

Helena kirjoitti...

Kiitos ihanasta kommentistasi, Hilima ystävämme! Oli ihanaa kuulla, että siskosi voi jo paljon paremmin. Ehkäpä minunkin rukoukseni häntä ja teitä kaikkia kohtaan, onkin kuultu!Ihanaa, Hilima! Kaikki kääntyy vielä hyvin päin, usko minua!
Aurinkoa ja enkeleitä tiellenne teille kaikille!