22.2.2018

22.2.2018
Danny

lauantai 20. helmikuuta 2010

Unelmakodin nostalgisia tunnelmia 20.2.2010

Tänään on lauantai ja 20. päivä helmikuuta. Pakkasta on nyt -17 astetta ja myrsky on tosi kova. Muuten on päivä ollut hyvin aurinkoinen, sillä taivaalla ei ole näkynyt pilvenhattaraakaan.
Me olemme soitelleet ja olen aina välillä kutonut sukkia itselleni. Puro Batik on aika kiva lanka kutoa. Se on aivan kuin puuvillalanka ja hyvin nopeatakin. Sain toisen sukan varren pituudeksi jo vaaditut 40 cm ja aloitin jo toista sukkaa.

Sain skannattua myös joitakin ikivanhoja mustavalko kuvia minun lapsuudestani. Silloinhan pidettiin isoja rusetteja päässä, joilla hiukset sidottiin nätisti kiinni. Nykyäänhän eivät pienemmätkään lapset enää pidä rusetteja. Niin ovat ajat muuttuneet! Voi, niitä aikoja entisiä, ne eivät enää palaa! Mutta ei ne tarvikaan palata, sillä minulla on nyt niin hyvä elämä rakkaani kanssa, että päivääkään en vaihtaisi pois.
Mutta nyt laittelen joitain vanhoja kuvia tännekin. Juuri laittelin niitä myös justinan blogiini.
 
Tässä olemme saunavastoja tekemässä ja se olikin hyvin hauskaa puuhaa
 
Ja tässä olen nukkemaakarina jo silloin ja nukkemaakarina vieläkin. Minulla on aina ollut paljon nukkeja ja tässä kuvassa on minun sen aikainen vauvanukkeni, jolle edesmennyt äitini oli tehnyt vaatteita.
 
Tässä olenkin sitten jo tanssityttönä
 
Tässä istun omassa huoneessani ja vieressäni oikealla näkyy kyseinen nukkeni, jonka silloin sain 21 vuotiaana, mutta joka on vieläkin minulla tallella ja esillä, tosin hieman vanhentuneemman näköisenä.

Mutta nyt toivottelen teille oikein leppoisaa illan jatkoa ja puikkojen kilkuttelua ja myrskytuulen huminan kuuntelua!

4 kommenttia:

vesimiesneuloo kirjoitti...

Mukavaa sunnuntaita!Joskus on kiva katsella vanhoja kuvia ja muistella menneitä:)

Helena kirjoitti...

Kiitos kommentistasi vesimiesneuloo! Juu, kiva on katsella vanhoja mustavalkokuvia ja lapsuus tulee mieleen ja ikävä isää ja äitiä ja mammaani. Mutta elämä jatkuu! Mukavaa sunnuntain jatkoa ja kilkutellaan puikkoja kilpaa, kun vielä myrsky humisee ikkunoissa!

Anonyymi kirjoitti...

Kamera onkin hyvä keksintö, ei sitä muistaisi tarkkaan miltä ihmiset ja paikat ovat ennen näyttäneet. Itsekin olen äitini kanssa vanhoja kuvia katsellut ja samalla hän kertoi kuvien tapahtumista ja ihmisistä, meillä oli oikein mukava ja muistorikas hetki. Täällä keskisessä suomessa lunta sataa ja jännityksellä odotan iskeekö se luvattu myräkkä tänne asti. Luvassa rauhallinen sunnuntai päivä käsitöiden parissa, musiikkia kuunnellen. Neulomisiin, Hilima

Helena kirjoitti...

Kiitos kommentistasi, Hilima! Kunpa olisikin vanhempani vielä elossa, niin olisi paljon kyseltävää, mutta kun ei. No, onneksi minä voin selittää omille lapsilleni kuvien taustoja ja kertoilla minun lapsuudestani. Myrsky ulvoo ja lunta pyryttää ja pakkasta on -18 astetta. Kilkutellaan puikkoja kilpaa. Pitäisi saada nuo sukat nopeasti valmiiksi! Mukavaa sunnuntain lekottelua!